Johtaja, johtaminen ja johtajuus on ymmärretty ajansaatossa hyvin eri tavoin. Nykykäsityksen mukaan yksinkertaistetusti johtajalla tarkoitetaan henkilöä ja persoonaa. Johtaminen taas viittaa verbiin johtaa, eli se on jotain tekemistä. Johtajuuden määritelmä puolestaan on hyvin vaikea yksinkertaistaa, koska käsitteenä se on hyvin abstrakti ja kattaa paljon eri seikkoja. Me ymmärrämme sen, ikään kuin johtajan ja johtamisen kaiken kattavana yläkäsitteenä. Siihen liittyy muun muassa erilaiset teoriat, vastuukysymykset sekä asemaan tai ansaittuun rooliin perustuminen.
Miettiessämme mitä tahansa ryhmää tai organisaatiota, voimme todeta, että johtajuutta tapahtuu niissä aina. Ryhmässä johtaja ei ole välttämättä yhdessä päätetty henkilö, vaan joku valikoituu tehtävään itsestään, mahdollisesti hänen persoonansa tai asiantuntijuutensa vuoksi. Samassa ryhmässä johtajan asemaa voi kantaa useampikin henkilö tai johtaja voi muuttua tehtävästä riippuen. Organisaatioissa puolestaan johtaja on nimenomaiseen tehtävään valittu henkilö. Tämä ei kuitenkaan kerro sitä tapahtuuko johtajuus hänen toimestaan. Yksi ryhmäläisemme oli alakoulussa työskennellessään huomannut selvästi, että työpaikalla johtajuutta ei tapahtunut rehtorin, nimetyn koulun johtajan, toimesta vaan päätökset teki usein joku toinen. Keskustellessaan koulun muun henkilökunnan kanssa ryhmäläisemme havaitsi, että rehtori on menettänyt johtajuuden mahdollisesti hänen asiantuntijuuden puutteensa sekä hänen persoonallisuutensa vuoksi. Ryhmäläisemme päätteli näin, koska muu henkilökunta oli vahvasti sitä mieltä, ettei rehtori ollut pätevä työhönsä. Myös hänen luonteensa ei henkilökunnan mielestä sopinut koulun johtajalle. Henkilökunta olisi kaivannut vahvempaa persoonaa ja napakampaa otetta asioiden hoitamiseen. Henkilökunnan puheista oli pääteltävissä, etteivät he enää luottaneet rehtorin kykyyn hoitaa tehtäviään.
Yleensä pidämme tiedettä helposti absoluuttisen totuutena. Johtajuutta määriteltäessä tieteenkään vastaus ei ole yksiselitteinen. Johtamisen tutkimus kuuluu ihmistieteisiin, joten tulokset ovat usein muuttuvia. Tutkimuksilla on yritetty esimerkiksi todentaa mitä ovat hyvät johtamismenetelmät, mutta tulokset ovat kyseenalaisia, koska johtamiseen liittyvät kysymykset ovat usein hyvin persoonakohtaisia. Toisaalta tiede voi kuitenkin antaa hyviä suuntaviivoja toimintaan ja eri vaihtoehtoja, joita jokainen voi kokeilla ja sitä kautta löytää omaan työhön sopivan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti