Tavoitteenamme kurssilla on oppia johtamiseen ja organisoimiseen liittyviä teorioita ja käsitteitä. Mitä kaikkea ne pitävät sisällään ja mitä eri osa-alueita niihin liittyy? Tavoitteenamme on myös oppia arvioimaan itseämme. Millaisia johtajia mahdollisesta olisimme ja millaisia haluaisimme olla? Haluamme saada valmiuksia käyttää tietoa hyväksi tulevaisuuden työelämässä.
Ensimmäisellä luennolla opimme paljon uusia käsitteitä, esimerkiksi juuri johtajuuden ja johtamisen käsitteiden eroista ja ylipäänsä mitä johtamisella tarkoitetaan. Johtajuuteen liittyy esimerkiksi paljon erilaisten suhteiden hallintaa, suunnitelmallista toimintaa tiettyyn päämäärään pääsemiseksi ja erilaisten vaikutusten arvioimista. Johtamista ohjaa hyvin pitkälti siis tavoitteet ja tulos, joita kohti pyritään. Keskeistä johtamisesta puhuttaessa on se, että johtaminen tapahtuu ihmisten kanssa ja heidän avullaan. Tuloksia pyritään saavuttamaan yhdessä, ei yksin tehden.
Yhtenä päällimmäisenä käsitteenä mieleen jäi sensemaking, eli asioiden selittäminen ja niiden merkitysten luominen. Luennolla puhuttiin siitä, että johtajat pyrkivät saamaan organisaation tulkitsemaan asioita samalla tavalla. Ajattelemme sen olevan ristiriidassa psykologian kanssa, jonka mukaan ihmiset tulkitsevat ja määrittelevät asioita oman kokemusmaailman ja siitä luomien merkitysten avulla. Skeemat eli, ihmisen rakentamat, henkilökohtaiset ja kokemusten muokkaamat, sisäiset mallit ovat keskeisiä työkaluja, jota ihminen käyttää uusien asioiden tulkitsemiseen ja määrittelemiseen. Tämä siis kertoo siitä, että ihmiset tulkitsevat, ymmärtävät ja määrittelevät asioita hyvin erilaisista lähtökohdista riippuen heidän kokemusmaailmastaan. Johtajan voi siis olla hyvin vaikea ellei mahdotonta saada ihmisiä tulkitsemaan ja määrittelemään (sensemaking) asioita samalla tavalla kuin hän itse tekee.
Psykologian merkitys johtajuudesta puhuttaessa on hyvin merkittävä. Johtajan tulee olla tietoinen ja pystyä havainnoimaan ihmisten erilaisia käyttäytymistapoja. Ihmisten käyttäytymistapojen eroihin vaikuttavat esimerkiksi temperamenttipiirteet ja yksilölliset kokemukset. Luennolla käsiteltiin sitä, että johtajan tulisi olla tietoinen erilaisista persoonallisuusteorioista ja herkkä tunnistamaan näitä eroja ihmisissä, kenen kanssa hän työskentelee. Tietoisuutta kanssaihmisten eroista johtaja voi hyödyntää esimerkiksi vuorovaikuttaessaan toisten kanssa. Esimerkiksi antaessaan palautetta johtajan on hyvä huomioida millainen palautteenantotyyli sopii parhaiten kellekin. Toiset voivat esimerkiksi hyötyä siitä, että asiat sanotaan suoraan, kun taas toiset voivat loukkaantua tämänkaltaisesta suorasta palautteesta ja he kaipaavat hienovaraisempaa tapaa. Tiedostaessaan persoonallisuuden eroja johtaja voi siis vaikuttaa positiivisesti tavoitteeseen pääsemiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti